Hyvinvointiteknologiamessut 2020 tarjosivat runsaasti vinkkejä sote-palveluiden kehittämiseen ja tulevaisuuden työelämään
- Ensin meinasi tulla hiki, kun suunnitelmat menivät uusiksi ja tapahtuma siirrettiin täysin verkkoon. Tänä vuonna messut järjestettiin RoboAI -viikon yhteydessä ja yhteistyöllä muiden viikon tapahtumajärjestäjien kanssa saimme tekniikan ja muut järjestelyt nopealla aikataululla kuntoon. Virtuaalisten Hyvinvointiteknologiamessujen suosio ylitti jopa omat odotuksemme. Olen varma, että tulemme jatkossakin tarjoamaan messuohjelmaa osittain verkossa ja täten pystymme palvelemaan laajempaa osallistujajoukkoa, Satakunnan ammattikorkeakoulun DigiHealth -tiimin messujärjestelyistä vastaava Sari Merilampi pohtii.
- Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miten hyvin pystyimme etätapahtumalla tavoittamaan osallistujia ympäri Suomen. Mukana oli myös paljon alaan liittyviä opiskelijaryhmiä. Tapahtumasta tulee vielä tallenteet, jolloin nekin, jotka eivät pystyneet seuraamaan koko tapahtumaa, pääsevät katsomaan esityksiä jälkikäteen, kertoo Satakunta DigiHealth -hankkeen projektipäällikkö Niina Holappa Prizztechistä.
Hyvinvointiteknologiamessujen tiimistä studiolla tapahtumaa tekemässä olivat mm. Paula Haanpää ja Sini-Charlotta Kamberg Sataedusta, Hanna Lehto WinNovasta, Niina Holappa Prizztechistä sekä Sari Merilampi (edessä), Anu Holm ja Petteri Pulkkinen SAMKin RoboAI-yksiköstä. Kuva: Pirita Ihamäki, Prizztech Oy
Teknologian monet mahdollisuudet ovat käden ulottuvilla
Maanantain Hyvinvointiteknologia nyt ja tulevaisuudessa -webinaarin keynote-puheenvuorossaan tutkimuspäällikkö Johanna Ollila Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta herätteli messuosallistujia pohtimaan tulevaisuuden työelämää ja sen muutoksia.
- Työn tekemisen tapoja tulevat muokkaamaan automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja erilaiset digitaaliset alustat. Työstä muodostuu entistä enemmän arvonluonnin prosessi niin itselle kuin yhteisölle. Työn tekemisen keskiöön nousee osaamiset ja niiden uudenlaiset yhdistelmät yli koulutusalojen. Kyky oppia uutta on yksi kriittisimmistä keinoista selvitä työn murroksesta. Arvioiden mukaan vuonna 2030 työtehtävistä 30-40% tulee vaatimaan sosiaalisia ja tunnetaitoja. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä n. 30-40 % kuntien ja valtion työntekijöistä eläköityy Suomessa. Nähtäväksi jää, tulevatko osa näiden henkilöiden tehtävistä automatisaation ja digitalisaation hoidettaviksi. Toisaalta jo nyt on tunnistettu, että erityisesti naisia kaivataan globaalisti kyberturvallisuusasiantuntijavajeiden paikkaamiseen palveluiden digitalisoituessa, valottaa Ollila.
Toimintakykyä teknologialla -webinaarin avauspuheenvuorossa Sailab-MedTech Finland ry:n hankejohtaja Jaana Laitinen-Pesola korosti rohkeutta nähdä teknologiainnovaatioiden mahdollisuudet.
- Tarvitaan rohkeutta hankkia ja ottaa käyttöön teknologiaa. Tärkeässä roolissa ovat riittävät resurssit henkilöstön kouluttamiseen sekä myös laajemmin työntekijöiden osaamisen päivittäminen, sillä työn tekemisen tavat muuttuvat. Myös asenteita on hyvä tarkastella. Suhtaudummeko teknologiaan varauksella vai onko tämä se tekijä, joka tekee sotealan houkuttelevaksi?
Jaana Laitinen-Pesola summasi, että Suomeen tarvitaan terveysteknologiastrategia. Lisäksi teknologian käyttöönoton edistäminen tulee viedä osaksi hallitusohjelmaa, jotta kehittäminen etenee laajamittaisesti. Kuva: Marko Leino, Tampereen yliopisto
Toimintakykyä teknologialla -webinaarin keynote-puheenvuorossaan Suomen mitatuin mies ja teknologiajohtaja Pekko Vehviläinen puhui otsikolla voiko hyvinvointia, onnellisuutta ja rakkautta mitata. Tilaisuudessa kuutiin hienoja esimerkkejä rakkauden mittaamisesta ja vaikutuksista. Lisäksi teknologiaa voidaan jo nyt käyttää monella tapaa hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan ja hoitoon.
- Moniin kansantauteihin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, kroonisiin keuhkosairauksiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, mielenterveyden haasteisiin sekä syöpäsairauksiin ja muistisairauksiin löytyy lukuisia teknologiaratkaisuja. Näiden teknologioiden tuottamaa dataa voidaan hyödyntää herättelijänä ja valmennusapuna. Tärkeintä on löytää oikeat ratkaisut, toteaa Vehviläinen.
Terveysteknologia – jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua -webinaarissa keynote-puhuja dosentti, Satasairalan osastonylilääkäri sekä Porin perusturvan vt. ylilääkäri Juha Puustinen esitteli satakuntalaista terveysteknologian uusinta tutkimusta.
- Satakunnassa on kehitetty tekoälyratkaisua Parkinsson taudin motoristen oireiden tunnistamiseen. Tarkoituksena on seuraavissa tutkimuksissa selvittää, voiko tautia sairastavan ja terveen potilaan erottaa kotona kerätyn datan avulla ja voidaanko sairauden vaikeusastetta määrittää tekoälyllä. Iäkkäiden ihmisten monilääkitykseen on myös kiinnitetty huomiota ja iäkkäiden lääketurvallisuutta pyritään seulomaan tekoälyn avulla. Lisäksi Porin 75-vuotiaiden terveystarkastuksissa pyritään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja selvittämään, miten 75-vuotiaat voivat ja millaisia terveystarpeita heillä on. Tietoa voidaan seurata kliinisesti sekä palveluiden käytön osalta Auria Biopankin Satakunnan tietoaltaasta ja sitä kautta pyritään tunnistamaan ja hoitamaan ikääntyneiden terveysriskejä, kertoo Puustinen.
Uusia kontakteja ja liiketoimintamahdollisuuksia
Hyvinvointiteknologiamessuille osallistui suurin osa viime vuonnakin mukana olleista yrityksistä, mutta myös monia uusia toimijoita löytyi mukaan. Verkkotapahtuma koettiin koronapandemia-tilanteessa toimivaksi ratkaisuksi eri kohderyhmien tavoittamiseen ja teknologiamahdollisuuksista tiedottamiseen.
- Yhteistyö oli selkeästi kommunikoitua ja aktiivista, järjestelyt ja ohjelma laadukkaat. Huomioitte puhujat ja varmistitte, että kaikilla on toimivat yhteydet ja esitysmuodot. Onnistuitte houkuttelemaan näkyvyydellä runsaasti osallistujia. Tämä oli osallistujalle, puhujalle ja yritykselle hyvä mahdollisuus saada näkyvyyttä ja keskustella monipuolisesti alan osaajien kanssa, kertoo 9Solutions Oy:n ratkaisuasiantuntija Mari Kärkkäinen kokemuksistaan.
Porilaisen Metsäkoto Oy:n viestintävastaava Satu Halmela osallistui toista kertaa messuille.
- Nämä olivat ensimmäiset messut, joihin osallistuin etänä. Messuilla ”kiertely” sai ihan uuden merkityksen, kun sen sai tehdä paikallaan istuen ja kahvia rauhassa hörppien. Konsepti olikin mielestäni onnistunut ja puhujia oli löytynyt monipuolisesti. Pyyntö lähteä mukaan tuli hyvään vaiheeseen, sillä olemme juuri aloittaneet uuden sovelluksen suunnittelun. Viime vuonna olimme esittelemässä itsenäistymisen tueksi kehitettyä Porukat-sovellusta, joka on pelillistetty tietopankki. Tänä vuonna esittelimme uuden suunnitteilla olevan sovelluksen oman toiminnan ohjauksen tueksi. Sovelluksen suunnittelun lähtökohtana on digitaalinen työkalu, joka tukee vuorovaikutusta ja arjen hallintaa. Saimme messuilta heti yhteydenottopyyntöjä ja kiinnostusta projekteistamme. Oli myös hienoa päästä seuraamaan muita alan innovaatioita ja kuulemaan inspiroivia tarinoita tuotteiden kehityskaarista. Vaikka oma esitys jännitti, oli webinaariin helppoa osallistua puhujaksi. Tulemme mukaan ehdottomasti jatkossakin, iloitsee Halmela.
- Hyvinvointiteknologiamessut ovat muotoutuneet jo perinteeksi Predicell Oy:ssä. Olimmehan nyt jo toista kertaa mukana. Virtuaalisesti toteutettu tiivis tapahtuma oli oikein onnistunut. Kiinnostavimpia puheenvuoroja ja sessioita oli helppo valita ohjelmasta, jolloin yksilöllinen räätälöinti itselle sopivaksi laajasta tarjonnasta toimi erinomaisesti. Hyvinvointiteknologiamessut ovat osoittautuneet myös kaupallisesti mitatusti merkittäväksi tapahtumaksi. Tänäkin vuonna tapahtuman yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen sovittiin useampi jatkotapaaminen ja saatinpa ihan uniikki tiedustelu potentiaaliselta asiakkaalta, summaa toimitusjohtaja Aki Kuivalainen.
Hyvinvointiteknologiamessuilta vinkkejä sote-arkeen
Tapahtumaan osallistunut Rauman kaupungin laatukoordinaattiori Anne Siivonen koki ohjelman mukaansatempaavaksi ja monipuoliseksi.
- Aiheita oli sekä työelämään että arkeen. Myös asiakkaiden ääni tuli mukavasti kuulluksi. Monesti kuvittelemme, että ikäihmiset ovat teknologiavastaisia, vaikka todellisuudessa he ovat usein innostuneita arjen helpotuskonsteista. Työssäni olen törmännyt siihen, että hoitajille teknologia on usein suurempi mörkö kuin ikäihmisille. Johtuuko se pelosta, ettei osaakaan tarvittaessa käyttää vai missä on perimmäinen syy. Ikäihmisten palveluihin tarvittaisiin teknologiavastaavia, joiden tehtävänä olisi kouluttaa teknologian käyttöön.
- Ensimmäisenä kiinnostavana juttuna tuli mieleen etäkuntoutukseen liittyvä teknologia ja sen kehittäminen omalla työpaikalla. Esitykset olivat napakat ja selkeät ja aikataulut piti hyvin. Mahdollisuus kysyä "luennoitsijoilta" hyvä. Puheenvuoroissa oli jotain jo tuttua ja jotain uuttakin tuli. Tapahtuma tarjosi mietittävää omalle työpaikalle, toteaa fysioterapeutti Irma Hämäläinen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä.
Työpajat tuottivat uusia ideoita ja verkostoja
Tapahtuman yhteydessä pidettiin Baltse@nioR 2.0 ja ReactiveToo projektien järjestämä työpaja Smart furniture and wearables workshop, jossa tutustuttiin erilaisiin prototyyppeihin ja jatkoideoitiin älykkäiden huonekalujen ja älykkään pukeutumisen kehittämistä.
- Workshopissa esiteltiin hankekumppaneiden kehittämiä erilaisia prototyyppejä älykkäistä huonekaluista ja älyvaatteista. Tämän jälkeen keräsimme osallistujien ideoita prototyyppien hyödyntämiseen ja konseptointiin. Olimme erittäin tyytyväisiä saamiimme moniin hyviin ideoihin. Niistä on apua tulevissa projektin toiminnoissa, toteaa BaltSe@nioR 2.0 -hankkeen projektipäällikkö Anja Poberznik Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
HyteOpe-hankkeen järjestämässä PedaTori: Hyvinvointiteknologia opetuksessa -työpajassa kuultiin ja jaettiin hyvinvointiteknologian opetuksen hyviä käytänteitä. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
- PedaTorilla toisen asteen opettajat tapasivat ja jakoivat hyviä käytänteitä hyvinvointiteknologian opetukseen. PedaTorilla kuultiin niin hankkeen toimijoiden käytänteitä, verkostoiduttiin kuin jaettiin hankkeen koulutuksiin osallistuneiden opettajien projektiopinnoissa syntyneitä pedagogisia malleja. Innovatiivista hyvinvointiteknologian pedagogiikkaa jaettiin Seinäjoelta (Sedu), Kuopiosta (Sakky), Forssasta (Fai), Helsingistä (SDO) Tampereelta (Tredu) ja Satakunnasta (Sataedu, Samk). Robotie kertoi yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyön mahdollisuuksista ja kokemuksista. PedaTori vahvisti toisella asteella hyvinvointiteknologiaa opettavien opettajien verkostoitumisen ja yhteistyön tarpeen. Yhteistyön jatkoa ollaan jo suunnittelemassa, kertoo terveydenhuollon lehtori Krista Toivonen Sataedusta.
Virtuaaliympäristöt ja -kierrokset uutuutena
Tapahtuman tauoilla osallistujat saivat tutustua HyteAiro-ohjelman Virtuaaliälykotiin, jossa päivystivät STM:n, THL:n ja VTT:n asiantuntijat.
Lisäksi etävierailulla pääsi käymään WinNovan hyvinvointiteknologian simulaatioympäristössä, Sataedun MeWet-kodissa sekä SAMKin Terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskuksessa, Kokeilimossa ja RoboAI-laboratoriossa.
- Hyvinvointiteknologia on asettunut pysyväksi osaksi hoitotyötä. Sen mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Yritykset tekevät hienoa työtä kehittääkseen mahdollisimman osuvia ratkaisuja yhteiskuntaamme. Oppilaitoksen rooli on parhaimmillaan olla yhteistyökumppanina yrityksille tarjoten kehittämisympäristöä, palautetta hoitotyön opiskelijoilta, pilotointimahdollisuuksia jne. Tämän vuoden hyvinvointiteknologiamessuilla halusimme tuoda laajasti esille Satakunnan oppilaitosten hienoja simulaatio-oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat myös alan opiskelijoiden ajantasaisen oppimisen tulevaisuuden työelämää varten. Lämminhenkisen kohtaamisen ja läsnäolon merkitys ihmistyössä on onneksi ymmärretty. Hyvinvointiteknologia tarjoaa ratkaisuja hoitotyön suuntaamiseen entistä ennaltaehkäisevämpään ja työhyvinvointiakin kasvattavaan suuntaan. Tietoisuus hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista ja ennaltaehkäisevän terveyden tukemisen innovaatioista mahdollistaa hoitotyön optimaalisemman kehittämisen ja toteuttamisen. Oppilaitosten henkilökunta tekee töitä näiden asioiden edistämiseksi mm. osittain erilaisten hankkeiden mahdollistamalla rahoituksella-oppilaitosten simulaatioympäristöt ovat tästä hieno esimerkki, kertoo Satakunta DigiHealth -hankkeen projektipäällikkö Virpi Hopeakangas WinNovasta.
Tapahtuman järjestivät Satakunnan ammattikorkeakoulu, Prizztech Oy, Sataedu, Tampereen yliopisto, WinNova ja Satasairaala sekä Satakunta DigiHealth ja Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana hankkeet, joita rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja alueen kunnat. Tapahtuman kumppanina toimi STM:n ja THL:n koordinoima HyteAiro-ohjelma.