Sähköautobuumi tuo kasvua satakuntalaiselle teollisuudelle
Maailmassa on yli miljardi autoa ja uusia valmistetaan vuosittain noin 100 miljoonaa kappaletta. Valmistusmäärät kasvavat jatkuvasti. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää voimakkaita päästövähennyksiä, erityisesti fossiilisista polttoaineista luopumista ja siirtymistä kohti kestävästi tuotettua energiaa. Lainsäädännölliset vaatimukset ajoneuvojen CO2-päästöjen vähentämisessä ajavat kohti sähkön käyttöä autojen voiman lähteenä.
Liikkumisen sähköistyminen muuttaa voimakkaasti perinteistä autoteollisuutta. Polttomoottoreita ja vaihteistoja valmistavia konepajoja katoaa, mutta samalla uutta sähkökonevalmistusta ja erityisesti akkuteknologiaa tulee tilalle. Tämä uusi teknologia tarvitsee raaka-aineekseen eri metalleja kuin perinteinen polttomoottoriteknologia. Näitä metalleja, kuten nikkeliä, kobolttia ja kuparia jalostetaan Satakunnan teknologiametalliklusterissa. Klusteri myös jatkojalostaa näitä metalleja tuotteiksi autoteollisuuden käyttöön.
Useissa maissa, Suomi mukaan lukien, tavoitteeksi on asetettu sähköautojen 30 % markkinaosuus myydyistä uusista autoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii sähköautojen valmistuksen yli kymmenkertaistamista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se asettaa vastaavat vaatimukset myös teknologiametallien tuotannon kasvattamiselle. Tämä luo kasvun mahdollisuuksia myös satakuntalaiselle metalliteollisuudelle.
Prizztech Oy on koonnut selvitykseensä ”Sähköautot ja Satakunnan teknologiametalliklusteri” keskeisimpiä sähköautoihin liittyviä kehitystrendejä ja niiden vaikutuksia metallien kysyntään. Tarkastelukohteina ovat erityisesti akut, moottorit ja tehonmuokkaus. Esimerkiksi yhden sähköauton akku sisältää nykyteknologialla noin 13 kg litiumia, 61 kg nikkeliä, 19 kg kobolttia ja 55 kg kuparia. Sähköauton kestomagneettimoottorissa on noin 1,5 kg NdFeB-magneetteja ja 6 kg kuparia. Virtajohdoissakin on kuparia noin 30 kg. Riippuen tulevaisuudessa käytettävästä akkukemiasta koboltin maailmanlaajuisen vuosituotannon on kasvettava 100 – 400 %, litiumtuotannon 460 % ja nikkelintuotannon 60 – 90 % vuoden 2018 tuotantomääristä, jotta sähköautojen 30 % markkinaosuus vuonna 2030 olisi mahdollinen.
Satakunnasta on tunnistettu useita metallien ja metallituotteiden tuotantoon liittyviä yrityksiä, joille sähköautobuumi tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Outotec Oy kehittää Porissa metallienjalostusteknologiaa myös akkumetallien tuotantoon. Boliden Harjavalta Oy ja Nornickel Harjavalta Oy jalostavat kuparia, nikkeliä ja kobolttia Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Harjavaltaan tuleva BASF:n uusi tehdas tulee jalostamaan Nornickelin tuottamaa nikkeliä katodimateriaalin esiasteeksi akkuteollisuuden käyttöön. Porin Kupariteollisuuspuistossa toimivat Luvata Pori Oy, Aurubis Finland Oy ja Cupori Oy muokkaavat kuparista mm. johtimia, virtakiskoja ja putkia, joita tarvitaan myös sähköautoissa ja niiden latauslaitteistoissa. Fortum Waste Solutions Oy on juuri ostanut Harjavallassa akkumateriaalien kierrätysprosessia kehittäneen Crisolteq Oy:n ja tulee jatkossa panostamaan erityisesti sähköautojen akkujen kierrättämiseen. Berner Chemicals Oy Kokemäellä tuottaa magnesiumkemikaaleja käytettäväksi mm. metallien kierrätysprosesseihin. Ulvilassa toimiva Neorem Magnets Oy on saksalaisen emoyhtiönsä kautta tuottamassa magneetteja sähköautojen kestomagneettimoottoreihin. Paikallisena kiinnostuksen kohteena on lähinnä magneettien kierrättäminen.
Liikkumisen sähköistyminen luo kasvun mahdollisuuksia Satakunnan teknologiametalliklusteriin kasvattamalla klusterissa tuotettujen metallien ja niistä valmistettujen tuotteiden kysyntää. Klusteri tarjoaa myös houkuttelevan ympäristön uuden, tuotantoketjuja täydentävän teollisuuden sijoittumiselle alueelle.
Sähköautot ja Satakunnan teknologiametalliklusteri - selvitys on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa ”Kriittisten kierrätysmetallien koetehdaskonsepti”-hanketta. Lataa selvitys pdf-muodossa tästä.
Sähköistyvän yhteiskunnan mukanaan tuomia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ryhdytään tarkemmin kartoittamaan ja kuvaamaan juuri käynnistyneessä ”Kasvua sähköistymisestä teknologiametalliklusteriin”-hankkeessa.