Sekalaisen pienakkuromun kierrättäminen kaipaa automatisoitavissa olevaa tunnistusmenetelmää
Vuonna 2020 pienakkuja ja paristoja kerättiin Suomessa yli 1,7 tuhatta tonnia. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Kerätyistä pienakuista ja pattereista saatiin kiertoon noin 315 tonnia rautaa, 260 tonnia sinkkiä, 19 tonnia nikkeliä, 9 tonnia kobolttia ja 5 tonnia kuparia.
Akku- ja patterityyppejä on lukuisia erilaisia ja niiden lajittelu tapahtuu pitkälti käsityönä ulkonäön perusteella. Tehokkaassa kierrättämisprosessissa tärkeää olisi tunnistaa erilaisia kemiallisia koostumuksia omaavat akut ja lajitella ne mahdollisimman automatisoidusti koostumuksen mukaisesti oikeisiin kierrätysprosesseihin.
Prizztechissä käynnissä olevassa Kriittisten kierrätysmetallien koetehdaskonsepti-hankkeessa tarkasteltiin pienakkujen ja pattereiden kierrätyksen nykytilaa Suomessa sekä teknisiä mahdollisuuksia tehostaa sitä tunnistamalla akkujen sisältämiä alkuaineita on-line-tyylisesti spektroskooppisilla menetelmillä. Laserspektroskopia (LIBS) havaittiin soveltuvaksi tähän tarkoitukseen. Se on nopea tapa tunnistaa alkuaineita pienakkujen ja paristojen poikkileikkauspinnasta. Toisaalta haasteena on hyvin pieneen pinta-alaan kohdistunut analyysi, mikä akkujen epähomogeenisen rakenteen vuoksi vaatii useita mittauksia eri kohdista kattavan analyysin saamiseksi. Raportti pienakkujen kierrätysselvityksestä on nyt julkaistu Prizztechin nettisivuilla. Voit ladata sen tästä.
Kierrätettävien pienakkujen ja muun metalliromun tunnistusta ja erottelua koskeva tutkimus- ja kehitystyö jatkuu SAMKiin perustetussa RoboAI Green osaamiskeskittymässä. Päämääränä on kehittää mahdollisimman automatisoituja metallien kierrätysprosesseja konenäköä, robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Lisätietoja aiheesta:
Pekka Suominen
pekka.suominen@samk.fi, 044 710 3095