Valmiina vihreään siirtymään

Noin 800 miljardia euroa.
Niin paljon investointeja vaaditaan, jotta EU onnistuisi tavoitteessaan merituulivoiman kokonaismäärän nostamisessa nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä.

Tuulivoiman tulevaisuus on maailman merillä.
– Eräs syy on yksinkertaisesti se, että maa-alat alkavat olla jo täyteen rakennettuja alueilla, joissa asutaan Suomea tiiviimmin, sanoo Enersense International Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Porilainen pörssiyhtiö Enersense osti Mäntyluodon telakkayhtiön koko osakekannan lokakuussa 2021.
Nykyisin telakkayhtiö tunnetaan nimellä Enersense Offshore Oy.
Mäntyluodon telakalta lähti aiempina vuosikymmeninä maailmalle lähes sarjatuotantona öljynporauslaittoja. Se oli iso syy myös siihen, miksi Enersense hankki yhtiön.
– Telakkayhtiöllä on pitkän historiansa kautta paljon osaamista öljy- ja kaasuteollisuuden rakenteista sekä kelluvista rakenteista, Holopainen selventää.
– Hyvin samantyyppistä osaamista tarvitaan myös merituulivoiman jalustojen rakentamisessa. Kokoluokka ei ole yhtä iso, mutta hyvin massiivisia ovat myös merituulivoiman vaatimat jalustat. Kolme merituulivoimalaa tarvitsee yhtä paljon terästä kuin yksi spar-lautta.

Siinä on paljon symboliikkaa, kun tulevaisuudessa Mäntyluodon telakalta lähtee maailmalle öljynporauslauttojen sijaan merituulivoimaan, uusiutuvaan energiaan, liittyviä rakenteita. 
– Sopii hyvin Enersensen strategiaan olla päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja, Holopainen tiivistää. 

Yhtiö suunnittelee rakentavansa Mäntyluodon alueelle myös 20 megawatin aurinkovoimalan, jonka investointipäätöstä tällä hetkellä valmistellaan. Enersense on osaomistajana mukana myös P2X Solutions Oy:ssä, joka rakentaa Harjavaltaan vihreän vedyn tuotantolaitosta.

Kaikki ovat satsauksia tulevaisuuteen  – satsauksia, jotka ovat tarpeellisempia kuin kenties koskaan ennen.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain kiihdyttää Euroopan energiaomavaraisuuteen pyrkimistä. Ennen siihen ajoi erityisesti tarve pyrkiä vihreään energiaan, mutta nyt mukana on myös halu pitää Eurooppa energiantuotannoltaan omavaraisena.

Mäntyluodon telakan suurissa konepajahalleissa ei kuitenkaan vielä tehdä töitä merituulivoimaan liittyvissä hankkeissa.
Viime aikoina telakalla on valmistunut esimerkiksi noin 610 tonnia painava ponttoni, joka toimitettiin HaminaKotkan satamaan.

Millä aikajänteellä merituulivoimaan liittyviä hankkeita voisi tulla Poriin? Suoraa vastausta Holopainen ei osaa sanoa.
– Tämä ja osin ensi vuosi menee varmasti niin sanottujen täyttötöiden kanssa ennen kuin merituulivoimaan liittyvät hankkeet lähtevät liikkeelle.
– Kaikki asiat eivät ole vain meistä riippuvaisia, eivätkä kaikki hankkeet mene heti tuotantoon. Meillä olisi kyky aloittaa vaikka heti, mutta uskoisin, että ensi vuoden aikana merituulivoimaan liittyvät projektit käynnistyvät jollain volyymillä. Sitä seuraavana vuonna sitten vielä isommin.

Maailmantilanne luo alalle kuin alalle omat kysymysmerkkinsä, mutta tulevaisuuteen Enersensessä katsotaan luottavaisena. Merituulivoiman markkinapotentiaali on niin valtava.
– Pitkän aikavälin näkymä on hyvin positiivinen.
– Se näkyy tulevaisuudessa isosti Mäntyluodossa ja Porissa, kun tuotanto lähtee merituulihankkeissa täydellä voimalla liikkeelle.

Teksti: Timo Riihentupa, Glad Media Oy
Kuva: Glad Media Oy