KISMET– Sustainable Food Environments -hankkeen teemoina ovat bio- ja kiertotalous, kestävä paikallinen elintarviketuotanto ja innovaatiotoiminta. Tavoitteena on kehittää paikallistason kestävää elintarviketuotantoa, jossa hyödynnetään entistä enemmän kiertotaloutta. Hankkeessa on mukana 13 Itämeren alueen partneria, jotka muodostavat 8 paikallista innovaatiokeskittymää (Local Innovation Partnerships). Satakuntaan muodostuu yksi hankkeen paikallisista innovaatiokeskittymistä, jossa eri toimijat pilotoivat yhteistyössä uusia kestävän ruoantuotannon ratkaisuja.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.12.2025 ja kokonaisbudjetti: 3,6 miljoonaa euroa. Prizztechin budjetti on 291 488 euroa. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan Unioinin Baltic Sea Region -ohjelmasta (80%) ja hanketoteuttajien omarahoituksesta (20%).

Hankkeen partnerit:

• Hampurin kaupunki (DE, pääpartneri)
• Steinbeis Transfer GmbH (DE)
• Södertäljen kunta (SE)
• Foodworks Association (DE)
• Vidzemen aluehallinto (LV)
• Vejlen kunta (DK)
• Stiftelsen Beras International (SE)
• Tartu BT Park OÜ (EE)
• ScanBalt MTÜ (EE)
• Lithuanian Innovation Centre (LT)
• Food Organisation of Denmark (DK)
• Prizztech (FI)
• XAMK (FI)

Satakuntaliitto on mukana KISMET-hankkeessa associated partner –roolissa.

Hankkeen työpaketit

WP1 Toimenpiteiden valmistelu

Työpaketti 1 sisältää mm. kysynnän, tuotannon ja tarjonnan ajurien tunnistuksen. Lisäksi aloitetaan kahdeksan Local Innovation Partnerships -toiminta. Tässä työpaketissa tehdään myös suunnitelma hankkeen toiminnan arvioinnista ja sen kriteereistä.

WP2 Uusien ratkaisujen pilotointi ja arviointi

Työpaketissa 2 pilotoidaan KISMET-hankkeessa kehitettyjä konsepteja paikallisesti kullakin alueella. Samalla kokemukset kootaan yhteen kestävien ruokajärjestelmien Enabling Program -ohjelmaksi, jonka avulla jaetaan kokemuksia pilotoinnista, tuodaan esiin hyviä käytäntöjä ja autetaan ruokaklusterin toimijoita löytämään tietoa ja kehittämään toimivia ratkaisuja. 

WP3 Tulosten jalkauttaminen

Työpaketissa 3 hankkeen tuloksia jalkautetaan viestinnän keinoin kohderyhmälle, eli Itämeren alueen kuntiin ja kaupunkeihin. Tiedotusta kohdistetaan myös keskeisille sidosryhmille. Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja tuloksia jaetaan ns. replikaattori-ja ystäväkaupungeille. Hankkeen päätöstilaisuus järjestetään Suomessa vuoden 2025 loppupuolella. 

Lisätietoja
Sami Leppimäki
sami.leppimaki@prizz.fi

Satakunnassa toteutettavat KISMET-pilotit

Konsepti 9: RUOKAHÄVIKKITIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

Tietoisuuden lisääminen ruokahävikistä on KISMET-hankkeessa tunnistettu yhdeksi tärkeistä kehittämiskohteista. Teemaan keskittyvä konsepti keskittyy ruokahävikin vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä tietoisuuden lisäämiseen ruoan tuhlaamisesta. Tavoitteena on motivoida kuluttajia tekemään kestäviä valintoja ja vähentämään hävikkiä. Julkiset ruokalat, kuten koulujen ruokalat, tarjoavat erinomaisen ympäristön ruokahävikin käsittelyyn, sillä ne voivat vaikuttaa suureen määrään ihmisiä ja edistää kestävää kulutuskulttuuria. Kouluilla on keskeinen rooli ruokahävikin vaikutusten, kuten ympäristö-, sosiaali- ja taloudellisten seurausten, opettamisessa oppilaille. Koulun johdon tuki ja johdonmukaiset käytännöt ovat ratkaisevia näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Ruokapalveluhenkilöstö on avainasemassa ruokahävikin vähentämisessä koulujen ruokaloissa. He voivat toteuttaa käytännön toimenpiteitä, opettaa oppilaita ja kehittää toimintatapoja, jotka minimoivat hävikin. Lisäksi he voivat sitouttaa koko kouluyhteisön mukaan ja innovoida uusia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää kehitystä.

Paikalliset sovellukset:

Tartu, Viro: Tarton maakunnassa pilotoidaan kouluruokailun kehittämisohjelmaa nimeltä "Making the School Community Food-wise". Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, edistää terveellistä ruokavaliota ja integroida ruokakasvatus koulun arkeen. Pilotti toteutetaan viidessä koulussa lokakuusta 2024 huhtikuuhun 2025, ja sen aikana koulujen ruokahävikin määrää mitataan ja analysoidaan. Koulut laativat toimintasuunnitelmat, joiden toteutusta tuetaan kokeneiden mentorien avulla.

Satakunta, Suomi: Euran kunnassa on onnistuttu vähentämään huomattavasti ruokahävikkiä Kiukaisen ala-asteella. Vuoden 2022 pilottihanke johti 73 % vähenemiseen lautashävikissä, mikä vähensi hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Menestyksen myötä suunnitelmissa on laajentaa toimintamallia muihin kouluihin ja ruokapalveluihin Satakunnassa ja Itämeren alueella. Yhteistyö keittiöhenkilökunnan ja koulujen välillä on parantanut ruokahallintaa ja viestintää, vähentäen tarpeetonta ruoan tilaamista ja parantaen menusuunnittelua.

KISMET-hankkeen pilotissa Euran kokemuksia ruokahävikin pienentämisessä on hyödynnetty ja kehitetty toimintamallia edelleen muiden kuntien käytettäväksi. Mentelmistä on tehty kuvauksia, jotkä helpottavat niiden käyttöönottoa. Tavoitteena on ollut laajentaa ruokahävikin pienentämiseen tähtääviä toimia muihin kuntiin ja kaupunkeihin. KISMET-hankkeen puitteissa on myös kartoitettu muissa maissa kehitettyjä menetelmiä ja analysoitu niiden soveltuvuutta Suomeen.   

Ehdotetut toimet:

• Kehitetään ja pilotoidaan kouluruokailun kehittämisohjelma, joka sisältää toimenpiteitä lasten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä ruokahävikin vähentämiseksi.
• Analysoidaan pilottikoulujen ruokapalvelujen käytännöt, lasten ruokailutottumukset ja hävikin määrä.
• Toteutetaan oppimistoimintoja yhteistyössä ruokapalvelujen kanssa.
• Arvioidaan ohjelman vaikutus ruokahävikin vähentämisessä ja laajennetaan toimintamallia muihin alueisiin.

Konsepti 7: VIESTINTÄSTRATEGIAN OPTIMOINTI

KISMET-hanke pyrkii vahvistamaan Satakunnan bio- ja elintarvikeklusterin tunnettavuutta kansainvälisesti. Hankkeen viestintäkonsepti keskittyy kehittämään ja kokoamaan viestintämateriaaleja, kuten videoita, PowerPoint-esityksiä, verkkosivuartikkeleita ja some-sisältöjä, jotka korostavat Satakuntaa ruokamaakuntana ja sen vahvuuksia, kuten ainutlaatuista ruokakulttuuria, innovatiivista yritystoimintaa sekä TKI-toimintaa.

Viestinnässä hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja materiaaleja, jotka yhdistetään kaikkien käyttöön soveltuvaksi kokonaisuudeksi. Viestinnän kehittäminen nojaa yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa, ja sen sisältöä on ideoitu Satakuntaliiton Bio- ja elintarvikeklusterin TKI-foorumissa. Näin pyritään rakentamaan alueelle vahvaa, kansainvälisesti tunnistettavaa profiilia ruokamaakuntana.

Tavoitteena on rakentaa yhtenäinen viestintämateriaali, joka helpottaa paikallisia toimijoita esittelemään Satakunnan elintarvikeklusteria ulkomaisille sidosryhmille. Kohderyhmiä ovat Itämeren alueen kaupungit, kunnat sekä kehittäjä- ja asiantuntijaorganisaatiot. Osana konseptia tuotetaan video, jossa viranomais- ja rahoittajatahojen edustajat kertovat Satakunnan ruokaklusterista ja sen kehityksestä. Video tulee olemaan käytettävissä suomeksi ja englanniksi tekstitettynä.

Satakunnan ruokaklusterin vahvuudet